Rohkeammalla sosiaalisen median käytöllä tehoja innovaatiotoimintaan

Sosiaalisen median mahdollisuuksia ei vielä täysin ymmärretä liiketoiminnassa, väittää diplomi-insinööri Jari Jussila. Erityisen haasteelliseksi se koetaan B2B-kontekstissa. Väitöstyössään Jussila esittää, miten yritys voi saada sosiaalisesta mediasta uutta nostetta innovaatiotoimintaansa.

Useiden tutkimusten mukaan Suomi on digitalisaatiokehityksessä jälkijunassa verrattuna moniin muihin maihin. Esimerkiksi Harvard Business Review:n julkaisemassa 50 maan vertailussa Suomi kuului niiden maiden joukkoon, joissa digitalisaatiokehitys on hidastumassa. Myös vuoden 2015 Digibarometrissä todettiin, että vaikka Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta, oli Suomi vasta viidentenä 22 maan vertailussa.

– Tämä kuvastaa hyvin tilannetta myös sosiaalisen median osalta: yritykset ovat odottavalla kannalla ja monet maat ovat menossa nopeasti kehityksessä ohi, toteaa Jari Jussila.

Jussila selvitti väitöstyössään miten Suomessa sosiaalista mediaa käytetään business-to-business (B2B) -yrityksissä ja minkälaisia uusia mahdollisuuksia sosiaalinen media ja uudet yhteisölliset toimintatavat tuovat innovaatiotoimintaan. Hyötyjä oli runsaasti.

– Esimerkiksi yrityksen ulkopuolella useilla eri toimijoilla, kuten asiakkailla tai yhteistyökumppaneilla on paljon arvokasta tietoa yrityksestä ja sen tuotteista. Uudenlaiset web-työkalut ja sosiaalinen media mahdollistavat ja lisäävät tämän hajautuneen tiedon hyödyntämistä, hän kertoo.

Sosiaalisen median välineet myös lyhentävät tuotekehitykseen kuluvaa aikaa.

– Tuotekehityksessä on perinteisesti käytetty työvälineenä sähköpostia. Tuotteen piirustuksia on voitu lähettää edestakaisin yrityksen ja asiakkaan välillä niin kauan, että tarvittavat muutokset on tehty – ja aikaa kuluu.

Sen sijaan sosiaalisen median työkaluilla yrityksen ja asiakkaan edustajat voivat samanaikaisesti tehdä muutoksia tuotteen piirustukseen niin, että kummatkin näkevät muutosten vaikutukset reaaliajassa. Samalla koko keskustelu tallentuu ja siihen on helppo palata jälkikäteen. Ajan säästymisen lisäksi yritys kasvattaa tietämystään asiakkaan toimintatavoista ja tarpeista.

Jos sosiaalisen median välineet ovat hyödyllisiä innovaatiotoiminnassa, miksi niitä ei ole Suomessa osattu ottaa tehokäyttöön?

Jussilan mukaan syynä on usein puutteellinen ymmärrys sosiaalisen median mahdollisuuksista. Kun uusia välineitä ei ole kokeiltu, ei myöskään osata arvioida niiden tuomia hyötyjä liiketoimintaan.

– Uusien välineiden käyttöönotto vaatii myös uusia toimintatapoja ja ajatusmalleja. Kun perinteisesti asiakkaalle esitellään valmis tuote, voi sosiaalisen median välityksellä asiakas tulla mukaan jo itse kehitysprosessiin. Tämä kulttuurinen muutos voi olla vaikeinta. Yhtenä esteenä nähtiin myös tietoturvaan liittyvät kysymykset.

Jussila kuitenkin kannustaa yrityksiä rohkeasti kokeilemaan sosiaalisen median välineitä – vaikka vähän kerrassaan. Väitöskirjassaan hän kehitti tätä varten sosiaalisen asiakasoppimisen mallin. Malli kuvaa niitä suuntaviivoja ja askelia, joita yritykset voivat ottaa kehittäessään omaa innovaatiotoimintaansa sosiaalisen median avulla.

Lisätietoja: Jari Jussila, p. 040 849 0470, jari.j.jussila (at) tut.fi

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3621-2

#tut #tty #sosiaalinenmedia #socialmedia #valit